Yleisesti ottaen geotermiset vedet eroavat kemiallisten ominaisuuksiensa puolesta pintavesistä. Liuenneiden kationien ja anionien tyypit ja määrät geotermisissä vesissä ovat suuria. Kastelun kannalta tärkeitä ovat natrium-, kalsium- ja magnesiumkationit sekä kloridi-, sulfaatti-, bikarbonaatti- ja karbonaattianionit (Ergüden, 1996). Kasteluveden laatu riippuu sen liuenneiden aineiden pitoisuudesta ja koostumuksesta. Nämä aineet, jotka kasteluvettä käytettäessä tulevat maahan, kertyvät ajan mittaan maahan ja aiheuttavat suolaisten maiden muodostumista. Jotta vettä voitaisiin käyttää kastelutarkoituksiin, sen liuenneiden suolojen määrän, natriumpitoisuuden ja myrkyllisten elementtien on oltava tiettyjen rajojen sisällä (Chhabra, 1996). Myrkyllisten elementtien joukossa vesien käyttökelpoisuuden kolmantena kriteerinä booripitoisuus on yhtä tärkeä kuin geotermisten vesien suolaisuus ja natriumpitoisuus. Jotkut booripitoiset geotermiset lähteet ovat sopivia myös kastelukäyttöön suolaisuuden ja natriumpitoisuuden suhteen (Ergüden, 1996). Tästä syystä geotermisten vesien laadun määrittäminen on tarpeen arvioidaksemme, voiko niitä käyttää kasteluvedeksi, ja estääksemme mahdolliset vahingot maatalousmailla. https://dergipark.org.tr/en/download/article-file/82350

“Aito osallistuminen erilaisiin prosesseihin voi myös auttaa määrittelemään mitä ovat merkitykselliset toimet kestävän kehityksen parissa. Sidosryhmien konsultoiminen voi rakentaa luottamusta, tunnetta mukaan kuulumisesta ja vakuuttaa siitä että tehdään inklusiivisia päätöksiä jotka sopivat paremmin paikalliseen sosiaaliseen ympäristöön, talouteen ja ympäristöön. Sidosryhmien osallistuminen voi näyttää missä ovat resurssien puutteet, ja tällä tavoin auttaa tehokasta resurssien jakoa (esimerkiksi verojen ja budjetin kautta) sillä tavalla, joka parhaiten palvelee paikallisia tavoitteita.” ("Achieving the Sustainable Development Goals Requires Transdisciplinary Innovation at the Local Scale", E.A.Moallemy, Elsevier, 2020)

”Kestävän kehityksen äskettäisessä maailman huippukokouksessa, vaikka se on pettymys monille, totesi, että kestävä kehitys on osa lukemattomien kansainvälisten järjestöjen, kansallisten instituutioiden, kestävien kaupunkien ja paikkojen, kansainvälisten yritysten ja muiden kuin hallitusjärjestöjen tehtävää. Se, että kestävän kehityksen oksymoron luonne voi olla niin kattava, on varmasti luontaisessa epäselvyydessä, jolla pyritään alistamaan talouden ja ympäristön väliset todelliset konfliktit sekä nykyisen ja tulevaisuuden välillä. Useimmissa yrityksissä kuvata sitä on jonkin verran yhdistelmää kehitystä, ympäristöä ja tasa -arvoa tai taloutta, yhteiskuntaa ja ympäristöä. Kestävän kehityksen puolustajat kuitenkin eroavat painottaessaan sitä, mitä tulisi ylläpitää, sen tulisi kehittää, kuinka ympäristön ja kehityksen yhdistäminen ja kuinka kauan. [..] Käytännössä ryhmillä ja instituutioilla on taipumus tunnistaa monet monipuoliset ja ristiriitaiset tavoitteet, joita on ylläpidettävä ja kehitettävä, mutta sitten omaksua implisiittiset objektiiviset toiminnot, jotka ovat lausuntojen muodossa, kuten: vain ylläpitää ylläpitää jotain, pidä tai kehitä - suosittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Samoin kestävän kehityksen tavoitteiden väliset vaikeat päätökset voidaan välttää ottamalla huomioon implisiittiset aikahorisontit. "

Energian turvallisuusstrategia (COM/2014/0330 final) julkaistiin toukokuussa 2014 vastauksena huoliin EU:n energiariippuvuudesta ja toimituskatkoksista. Sen tavoitteena on varmistaa vakaan ja runsaan energiantoimituksen tarjoaminen Euroopan kansalaisille ja taloudelle. Strategia määrittelee alueet, joilla tarvitaan päätöksiä tai käytännön toimia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vastatakseen energiaturvallisuuteen liittyviin huoliin. Se perustuu kahdeksaan keskeiseen pilariin, jotka edistävät läheisempää yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden hyödyksi kunnioittaen samalla kansallisia energiavalintoja ja joita tukee solidaarisuuden periaate.

https://audiovisual.ec.europa.eu/en/video/I-196321

https://cincodias.elpais.com/cincodias/2021/04/28/companias/1619616403_096419.html

Ilmastonmuutos on ongelma, joka on sidoksissa epätasa-arvoon. Kriisin aiheuttavat pääosin rikkaat maat, ja vaikka se vaikuttaa koko planeettaan, osuvat sen suurimmat elämää kurjistavat vaikutukset väestöön, jolla ekonomiset resurssit sopeutua sen vaikutuksiin ovat pienimmät. Ilmastonmuutos on kriisi, jonka rikkaat ovat luoneet ja joka vaikuttaa eniten köyhiin. https://www.educo.org/Blog/Efectos-del-cambio-climatico-en-el-aumento-pobreza

Miten voit olla muutosagentti ja auttaa vähentämään jätettä ja kasvihuonekaasuja? https://www.mckinsey.com/industries/chemicals/our-insights/addressing-the-challenges-of-plastic-waste-circularity-and-leakage

Tärkeä tapa lieventää muovijätteen aiheuttamia ongelmia on kierrättää muovit uusiksi materiaaleiksi, mikä voi vähentää jätteen määrää, joka päätyy ympäristöön. On kaksi pääasiallista muovien kierrätystapaa: mekaaninen ja kemiallinen kierrätys. Mekaanisessa kierrätyksessä käytetään fysikaalisia ja mekaanisia prosesseja jätteen lajitteluun eri muovityyppeihin ja materiaalin leikkaamiseen rakeiksi, jotka voidaan sitten uudelleen jalostaa uusiksi muovituotteiksi. Kemiallinen kierrätys hajottaa polymeerit pieniksi hiilivety-molekyyleiksi, joita voidaan käyttää polttoaineena tai jalostaa erikoiskemikaaleiksi. Mekaaninen kierrätys on yleisempää, koska se on taloudellisesti kannattavampaa ja kehittyneempi menetelmä. Kemiallisia kierrätystapoja kehitetään edelleen, ja niihin liittyvät prosessit ovat tulossa tehokkaammiksi. Lähde: https://www.mdpi.com/2313-4321/6/4/69

https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/video-vaccination-get-vaccinated

https://www.pfizer.com/news/articles/how_do_viruses_mutate_and_what_it_means_for_a_vaccine Vaikka ajatus "viruksen mutaatiosta" saattaa kuulostaa huolestuttavalta, on tärkeää ymmärtää, että monet näistä mutaatioista ovat vähäisiä eivätkä vaikuta merkittävästi viruksen leviämiseen tai mahdollisesti viruksen aiheuttaman infektion vakavuuteen. Influenzaviruksissa geneettiset mutaatiot kertyvät ja aiheuttavat sen antigeenien "liukumista" - mikä tarkoittaa, että muuttuneen viruksen pinta näyttää erilaiselta kuin alkuperäinen virus (tätä kutsutaan antigeeniseksi liukumiseksi). Influenssavirukset voivat myös kokea antigeenisen siirron, äkillisen suuren muutoksen viruksen antigeeneissä, joka tapahtuu harvemmin kuin antigeenisen liukumisen. Se tapahtuu, kun kaksi erilaista, mutta liittyvää influenssaviruksen kantaa tartuttaa isäntäsolun samaan aikaan.